Noin 1,5 tuntia bussin lähtöön Málagaa kohti. Luvassa on Euroopan Tourin kilpailu Open de Andalucia, jota menen katsomaan perjantaista sunnuntaihin. Yövyn tutun keskisuomalaisen pariskunnan luona, jotka kesäisin pelaavat Peurunkagolfissa. Mikko Ilonen on mukana kilpailussa, kuten myös Miquel Ángel Jimenez, tourin pitkälyöntisimpiin kuuluva Alvaro Quiros, David Howell ja monia muita, jotka nähdään tätä seuraavana viikonloppuna US Mastersissa. Kameran akku on siis latautumassa :). Liput kilpailuun eivät maksa torstaina ja perjantaina mitään, Lauantai tai Sunnuntai maksavat 10€/päivä, tai molemmat viikonlopun päivät yhteensä 15€. Varsin kohtuullista siis.
Seuraavalla viikolla on Semana Santa, pääsiäisviikko suomalaisittain. Luentoja ei ole, ja suunnittelenkin jo hieman seuraavaa reissua, suuntana ehkä Sevilla. Ensi viikolla täytyy keskittyä golfin katsominen sijasta itse pelaamiseen. Toivottavasti kelit suosivat, ainakin tällä hetkellä sääennuste lupaa varjoon kahtakymmentä astetta ja ehkä muutaman sadekuuron. Enköhän pelaamaan siis pääse.
Eilen tein pizzaa kämppiksilleni muuton kunniaksi, ja hyvin näytti maistuvan. Aika yllättävää, että kaupasta ei löytynyt laisinkaan normaalia palahiivaa, vaan ainoastaan kuivahiivaa. Hyvin onnistui kuitenkin silläkin.
Nyt tekemään eväsleivät matkalle ja sitten bussiasemalle.
torstai 25. maaliskuuta 2010
maanantai 22. maaliskuuta 2010
Olipahan reissu
Granadasta on kotiuduttu ja reissu meni kokonaisuudessaan hyvin. Perjantaina siis lähdettiin ja yövyimme espanjalaisen opiskelijan Rámonin luona Granadan keskustassa. Kaupunki oli mukavanoloinen ja sen
tapas-kulttuuri ainutlaatuinen koko Espanjassa: Ravintoloissa juoman hintaan kuuluu aina pientä syötävää. Esimerkiksi olut- tai viinilasin hintaan (esim 2€) sai hampurilaisen, täytetyn patongin, friteerattua kalaa, äyriäisiä, pasteijoita, tai jopa karjalanpaistia!
Lauantaina kello herätti 6:30, sillä olimme menossa laskettelemaan Sierra Nevadan vuoristoon, johon oli noin 30 minuutin ajomatka kaupungista. Vuoristoteitä noustuamme aina 2100 metriin saakka, avautuivat huimat näkymät alas laaksoihin. Auto jätettiin parkkihalliin ja suuntasimme vuokraamaan lasketteluvälineet. Suksille, monoille ja sauvoille tuli hintaa 20€ koko päivälle, hissilippu maksoi 38€/päivä. Sitten ei muutakun hissillä niin ylös kuin pääsee. Ja päästiinkiin tosiaan korkealle, aina 3300 metriin saakka. Huipulla tuulee -sanonta muuten pitää paikkansa! Vaatetta oli ihme kyllä kertynyt päälle sopivasti. 115 rinteen kokonaisuudesta ei ehdi päivässä laskea edes puolia. Silti vaikeimmat, eli mustat ja punaiset rinteet tuli käytyä läpi aika tehokkaasti. Pisin rinne "el Aquila" - kotka, oli 6,18 kilometriä pitkä ja korkeusero 1170 metriä. Sen laskeminen kokonaan ilman pysähtymistä on lähes mahdotonta, jalat ja reidet ovat niin hapoilla raskaan lumen ja suurien korkeuserojen vuoksi. Iltapäivästä alkoi happivaje korkeuden takia hieman vaikuttaa, ei tarvinnut suuriakaan ponnistuksia, jotta hengästyi kunnolla. Illalla maistuikin sitten uni.
Sunnuntaina kävimme katsomassa Granadan kuuluisimman nähtävyyden, Alhambran (arab.الحمراء, al-Ħamrā', punainen linna). Alhambra on suuri historiallinen Nasrid-dynastian kuninkaiden palatsi, jonka rakentaminen aloitettiin 800 luvulla. (1100-1500 luvut olivat kulta-aikaa). Alhambra koostuu Alcazaban sotilasalueesta, Palatseista ja Generalife-puutarhasta. Vaikuttava kokonaisuus ja varmasti vielä vaikuttavampi, jos ymmärtää paremmin arkkitehtuuria. Palatsin torneista oli erinomaiset näkymät Granadan kaupunkiin. Jos liikkuu Granadass päin, on Alhambra pakollinen vierailtava!
Tänään olikin sitten paluu arkeen espanjan kielen opiskelun muodossa. Illalla pitää kuulemma pelaamaan hiukan beachvolleyta, sehän vain sopii. Nyt laittelemaan pyykit kuivumaan, pieni siesta ja sitten rannalle!
tapas-kulttuuri ainutlaatuinen koko Espanjassa: Ravintoloissa juoman hintaan kuuluu aina pientä syötävää. Esimerkiksi olut- tai viinilasin hintaan (esim 2€) sai hampurilaisen, täytetyn patongin, friteerattua kalaa, äyriäisiä, pasteijoita, tai jopa karjalanpaistia!
Lauantaina kello herätti 6:30, sillä olimme menossa laskettelemaan Sierra Nevadan vuoristoon, johon oli noin 30 minuutin ajomatka kaupungista. Vuoristoteitä noustuamme aina 2100 metriin saakka, avautuivat huimat näkymät alas laaksoihin. Auto jätettiin parkkihalliin ja suuntasimme vuokraamaan lasketteluvälineet. Suksille, monoille ja sauvoille tuli hintaa 20€ koko päivälle, hissilippu maksoi 38€/päivä. Sitten ei muutakun hissillä niin ylös kuin pääsee. Ja päästiinkiin tosiaan korkealle, aina 3300 metriin saakka. Huipulla tuulee -sanonta muuten pitää paikkansa! Vaatetta oli ihme kyllä kertynyt päälle sopivasti. 115 rinteen kokonaisuudesta ei ehdi päivässä laskea edes puolia. Silti vaikeimmat, eli mustat ja punaiset rinteet tuli käytyä läpi aika tehokkaasti. Pisin rinne "el Aquila" - kotka, oli 6,18 kilometriä pitkä ja korkeusero 1170 metriä. Sen laskeminen kokonaan ilman pysähtymistä on lähes mahdotonta, jalat ja reidet ovat niin hapoilla raskaan lumen ja suurien korkeuserojen vuoksi. Iltapäivästä alkoi happivaje korkeuden takia hieman vaikuttaa, ei tarvinnut suuriakaan ponnistuksia, jotta hengästyi kunnolla. Illalla maistuikin sitten uni.
Sunnuntaina kävimme katsomassa Granadan kuuluisimman nähtävyyden, Alhambran (arab.الحمراء, al-Ħamrā', punainen linna). Alhambra on suuri historiallinen Nasrid-dynastian kuninkaiden palatsi, jonka rakentaminen aloitettiin 800 luvulla. (1100-1500 luvut olivat kulta-aikaa). Alhambra koostuu Alcazaban sotilasalueesta, Palatseista ja Generalife-puutarhasta. Vaikuttava kokonaisuus ja varmasti vielä vaikuttavampi, jos ymmärtää paremmin arkkitehtuuria. Palatsin torneista oli erinomaiset näkymät Granadan kaupunkiin. Jos liikkuu Granadass päin, on Alhambra pakollinen vierailtava!
Tänään olikin sitten paluu arkeen espanjan kielen opiskelun muodossa. Illalla pitää kuulemma pelaamaan hiukan beachvolleyta, sehän vain sopii. Nyt laittelemaan pyykit kuivumaan, pieni siesta ja sitten rannalle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
