Vähiin käy ennen kuin loppuu

Huomenna starttaa toiseksi viimeinen viikko vaihdostani. Jenni lähti eilen takaisin Suomeen, ja heti esittämään Dylania ja Maisaa Jämsän koiranäyttelyyn. Muuttolinnut kertoivat, että menestystä tuli! Dylan lähes jo totutusti rotunsa paras ja kyllähän se Maisakin osaa käyttäytyä, ERI- eli erinomainen tulos. Kerkesimme loppuviikosta Jennin kanssa käymään katsomassa valaat Tarifassa. Retki oli tosi onnistunut; kahden tunnin risteily Gibraltarin salmella, Afrikan rannikko näkyi todella selvästi. Tarifasta palatessamme oli outo sääilmiö Cádizissa. Tiheä usva tai sumu oli vallannut koko kaupungin. Näkyvyys oli noin 50-70 metriä. Eivät osanneet paikallisetkaan selittää, minkä takia yhtäkkiä kävi näin. Aamuun mennessä sumu oli kuitenkin jo poissa. Sitten menikin pari päivää ostoksilla ja rannalla. Kuvia tuli otettua tämän viikon aikana reilusti, noin tuhat kappaletta. Osa onnistuneimmista otoksista on myös täällä verkossa.

Torstaina kävin tekemässä englannin lopputentin ja komeasti otinkin kurssin parhaan arvosanan. Toisaalta se oli kyllä jo arvattavissa ensimmäisen luennon perusteella. Tulokset 10 viikon espanjan opiskelusta tulivat myös. Sieltähän napsahti myös kurssin paras arvosana, tosin vain jaettu 1. sija italialaisen Michaelan ja saksalaisen Julianin kanssa :). Kovan tuloksen on mahdollistanut se, että en ehkä pysty samanlaiseen puheen tuottamiseen, kuin italialaiset, jotka puhuvat naapurikieltään, mutta kuitenkin espanjankielessä on tiettyä loogisuutta ja jatkuvuutta. Omaan ehkä enemmän matemaattista älykkyyttä, kuin luovaa. Tätä loogisuutta pystyn hyödyntymään ajattelussani ja se mahdollistaa sujuvan tekstin tuottamisen ja kirjoittamisen. Opettelen ehkä jonkun mielestä kieltä väärästä päästä, kieliopista aloittaen. Kuitenkin kieliopin sääntöjen ja normien iskostaminen takaraivoon jotenkin auttaa tuottamaan monimutkaisempia lauserakenteita ja samalla tekemään tekstistä sidosteisempaa. Kieliopin tankkaaminen on kyllä myös suomalaisen kielenopiskelun ongelmia. Kun kiinnitetään liikaa huomiota kielen oikeaoppisuuteen, ruvetaan helposti pelkäämään virheitä, ja enää ei uskalletakaan ilmaista itseä ollenkaan. Joku lingvistiikkaan enemmän perehtynyt voi jatkaa tästä, mutta tällaisia asioita tässä tuli äkkiseltään mieleen.

Kokonaisuudessaan oli erittäin mukava, ohjelmantäyteinen viikko. Hyvää ruokaa ja juomaa riitti. Nyt onkin vuorossa lauantaihin asti vähän kotihommia, koulupapereihin koordinaattorin allekirjoituksien haku, rannalla loikoilua sekä mahdollisesti pari kierrosta golfia. Sitten lauantaina Jereziin lentokentälle ottaamaan Äiti vastaan, sitten palaammekin viikon päästä samalla koneella takaisin Suomeen.